Aikidoseura Hokutokai

Joo, kyllähän tuo mallas on ihan mukavasti palauttava sopivina annosmäärinä nautittuna. Varsinkin jos siihen on yhdistänyt treenien jälkeisen saunomisen.

En ole mitään varsinaisia (proteiini-) palautusjauheita tai -juomia käyttänyt malton lisäksi. Malton olen sekoittanut veteen, mehuun tai jos tiedossa on enempi rasitusta, urheilujuomaan.

Alunperin aloin noita sokeriliemiä kitata, kun painotreenin loppupuolella alkoi päätä särkeä ilmeisesti alhaisen verensokerin takia. Tähän ei siis polkkä veden lotraus auttanut. Samoin oli yleensä rankempien jutsutreenien jäljestä.

Punttitreeni jää kuitenkin pariin viikkokertaan ja tavoitteena on pikemmin voimanhankinta, kuin valtavat lihakset.

Yksi suositus juuri kyseiseen oireeseen. Hämmennyin ihan toimivuudesta (ja muilta aktiiviliikkujilta on tullut vastaavaa kommenttia tuotteesta): Viheä Fenix-palautusjuoma. Yllättävän hyvä ja ei hintatasoltaankaan niin hirveä kuin jotkut noista "tosimiestuotteista". Maku miellyttävä.

Muutoin olen saanut ravintotasoni kuntoon ihan ruokavaliota säätämällä (low carb, high prot -tyyppinen paleodieetistä väännetty ruokavalio nyt menossa) ja virtaa riittää. Epäilen, että suurin osa punttisaliharrastajistakin (jotka lisäravinteita käyttävät) saisivat ruokavaliomuutoksella pudotettua ravinteet lähes kokonaan tai kokonaan pois.

...ja koskaan ei saa unohtaa sitä riittävää vedenjuontia. Puhdasta vettä sellainen 3-5 litraa päivä (kropan koosta riippuen) on hyvä lähtötaso.

Käytännössä _ei kannata_ syödä ainakaan tuntiin ennen harjoitusta ja vettä tulee nauttia suhteellisen vähän siksikin, että neste ei ehdi imeytyä. Treenin aikana ei tavallisesti juoda, toki juoda voi desin pari puolentoista tunnin aikana. En kannata kemiallisia "myrkkyjä", eivät ole erityisen terveellisiä eivätkä paranna sanottavasti luonnollista suorituskykyä.

[ 11.03.2003, 17:18: Viestiä muokannut: kohai sepi ]

lainaus:Alkuperäisen lähettänyt kohai sepi:
Käytännössä _ei kannata_ syödä ainakaan tuntiin ennen harjoitusta

Kevyesti voi syödä suhteellisen huoletta.

ja vettä tulee nauttia suhteellisen vähän siksikin, että neste ei ehdi imeytyä. Treenin aikana ei tavallisesti juoda, toki juoda voi desin pari puolentoista tunnin aikana.

Minä juon 1½ tunnin (ottelu)treenien aikana 3-4 desiä vettä, heti jälkeen sitten 1-1,5 litraa..

En kannata kemiallisia "myrkkyjä", eivät ole erityisen terveellisiä eivätkä paranna sanottavasti luonnollista suorituskykyä.

Öööö, mitä "myrkkyjä" mahdat tarkoittaa? Jos nyt urheilujuomiin viittaat niin voitko jotenkin perustella tuon epäterveellisyyden?

lainaus: Minulla ja myös jutsuseurallamme on sellainen tapa, että vedetyissä treeneissä ei juoda kesken harjoituksen. Liikunnallisesti tämä ei ole paras mahdollinen tapa, mutta sillä on pedagogista merkitystä.

En suosittele kyllä tuota tapaa kesällä, jos salissa on vähänkään huonompi ilmastointi. Täytyykö edes perustella?

Itse juon ja syön siinä 1,5-2 tuntia ennen reeniä. Sitten reenin jälkeen juon vettä. Kesällä juon myös reenien aikana, koska tulee hikoiltua huomattavasti enemmän.

Urheilujuomilla on muutama tehtävä:

-Täydentää hikoilun tuoma nestevajaus. Tämä onnistuu vedelläkin.

-Täydentää lihasten ja maksan glykogeenivarastot, sekä pitää verensokeritaso tasaisena. Tämän takia pitäisi nauttia pitkäketjuista hiilihydraattia pitkin suoritusta. Sokeri ei ole hyvä, koska se heittelee liian nopeasti verensokeritasoa. (Nopeasta noususta seuraa insuliinineritystä, joka laskee tasoa reippaasti.) Tätä voi myös auttaa syömällä jotain hiilaria, kuten salaattia, ennen treeniä.

-Korvata kivennäisainepuutosta, joka seuraa suolojen hikoilusta. Tämän takia juomissa on mm. magnesiumia. Hyvä ruokavalio auttaa tähänkin, mutta esim. kovilla leireillä tankkaus voi olla tarpeet. Puutoksista seuraa mm. kramppeja.

-Korvata vitamiinipuutosta. Kova rasitus kuluttaa vitamiineja niin, että normaaliravinto ei välttämättä riitä.

Jos ei treenaa kovaa, urheilujuomista yms. ei ole mitään hyötyä, jos muuten syö terveellisesti. Tuo sokeripuoli on minusta ehdottomasti se tärkein juttu, joka tulee ensimmäisenä vastaan, kun aletaan koventaa treeniä.

No ensimmäinen veikkaus on fyysisen harjoituksen puute.

Sen siitä saa, kun ei treenaa tarpeeksi. Ei jaksa enää toisena päivänä kissaa sanoa. Tietenkin, yö superlonicum fatale -patjalla ei voi olla vaikuttamatta...kannattaa muuten lukea viimeisimmästä Aikidolehdestä Sileniuksen juttu leireilystä.

Mutta sanoisinpa vain, että treenailtuani vuosikaudet ilman mitään palautumisjuomia tai lisäravinteita en näe nytkään mitään tarvetta niiden käyttöön...tietenkin voi olla, että tulen joskus niin vanhaksi...

Kyllä zeniläiset vain viisaita ovat: syö kun on nälkä, juo kun on jano, nuku kun väsyttää. Pätee myös aikidokaan.

Itse juon etenkin "energy drink":ejä joita on tosi siistiä juoda.

Jos energy drinkeillä tarkoitetaan näitä Battery, Red Bull yms. tuotemerkeillä myytäviä litkuja, niin niillä ei ole mitään tekemistä urheilujuomien kanssa. Piristävä vaikutus aikaansaadaan mm. kofeiinilla, jota kuitenkin on selvästi vähemmän, kuin esim. kahvissa. Niitä ei ole suunniteltu esim. suolatasapainon ylläpitoon tai vitaminoitu. Lisäksi niissä on hiilihappoa, mikä tekee niistä täysin kelvottomia urheilun aikana juotaviksi. Itseasiassa ne ovat törkyhintaisia limsoja, joiden vaikutus urheilusuoritukseen on negatiivinen.

Nykyisellään käytän Kärkkäisen halpispalautusjuomajauhetta. 2/3 protskua ja 1/3 maltoa. Kannattaa, jos treenaa paljon ja kovaa.

Mikäli oikein muistan, Powerade on se "suulla avattavalla" korkilla varustetuissa puolen litran muovipulloissa myytävä juoma, jota saa ainakin sinisenä ja keltaisena. Jos kyse on tästä, niin se on ihan oikeaa urheilujuomaa, joskin melko hintavaa verrattuna tiivisteistä tehtäviin juomiin.

Kaikissa urheilujuomissa, palautusjuomissa ja lisäravinteissa pitää muistaa, että ne on tarkoitettu vain kovan treenin avuksi ja palauttajiksi sen jälkeen. Yksinään niiden juominen/syöminen ei kehitä muuta kuin läskiä.

lainaus: Yksin tekemissäni karatetreeneissä pyrin olemaan juomatta, jotta oppisin pärjäämään pienessä nestehukassakin. K.o. taito on sangen tärkeä vyökokeissa ja leireillä.

Mikäs siinä (ja se, mitä nyt kirjoitan, on mielipiteitäni asiasta yleensä,eikä välttämättä liity mitenkään Häkkisen Jussin treenailuun).

Eiköhän se ole ennemminkin normaalikäytäntö, ettei treenien aikana juoda (kuin poikkeustapauksissa, vaikkapa kesällä)- näin ainakin aikidossa.

Onhan se aika säälittävää, jos ei edes uskoisi selviytyvänsä tunnin karatetreenistä juomatta. Vaikka onhan näitä nähty, lähinnä vesipullorippuvuudesta kärsiviä nuoria tyttösiä, jotka kaiketi nuukahtavat kuin orvokit, elleivät jatkuvasti juo...

Ja miten hyvältä vesi sitten treenien jälkeen maistuukaan... muuta ei tosin tarvitakaan (ellei sitten hifistele).

Emt. Itellä on parempi olo ja tuntuu, että palautuu äkemmin ku pitää nestetasapainon hyvänä treenienki aikana. Ehkä se on vain sitä hömpötystä mitä nuo jokku mainostaa, että se olis ihan järkevääkin?

Parempikuntosten ei kait tartte mitään ottaakkaan, jotenka siinä mielessä ei varmanakana kurashein ja Häkkisen kannata neuvoja yleispätevinä antaa?

Jos on mahdollisuus niin ku sopivasti tankkaa ennen treenejä niin eipä sitä nestettä tarvikkaan samalla tavalla. Aina sitä mahkua vain ei ole. Yleensä päinvastoin.

Itselläni on hyvin harvoin pullo mukana (koskaan ei muista). Harjoituksia vetäessä riippuu vähän salin ilmasta ja treenin olemuksesta, mutta yleensä pidän lyhyen tauon jonka aikana ihmisillä on mahdollisuus hörpätä hiukan nestettä. Juo kuka haluaa ja erityisesti tuntee tarpeelliseksi.

Treenin jälkeen olut maistuisi sangen mukavalta, ja on silleen "perinteikästä".

lainaus:Alkuperäisen lähettänyt Antti Sariola:
Minä kyllä hiukkasen epäilen sitä, että nestehukansietokykyä voisi kovinkaan paljon kehittää. Pikemmin käy vain niin, että nestehukka laskee suorituskykyä ja harjoituksen teho vähenee.

Kehollisesti: Ei varmaankaan.

Nupillisesti: Varmasti.

Eli pään voi totuttaa kestämään nestehukkaa, laskenutta suorituskykyä ja sivuoireita. On aika kova paukku veivata vaikka leirin verran juomattomia treenejä, jos on tottunut kotisalillaan hörppäsemään nestettä aina kun pikkaisen janottaa.

N. 60-70% treeneistäni treenaan hörppimällä juomaa sopivin väliajoin. Pidän kuitenkin jäljelle jäävää osiota tärkeänä siinä missä "juomatreeniäkin" (jossa rakennan tekniikkaa, ottelen jne) - jo ihan nupin kestävyyden takia.

Yleispäteviä neuvoja en pyri antamaan, enkä väitä, että nestehukka päällä treeni olisi tehokkaampaa tai suorituskyky ei kärsisi. Väitän kuitenkin, että on hyödyllistä oppia sietämään nestehukan tuomaa sangen kurjaa oloa - etenkin kun sattuu olemaan sen sarjan hikoilija kuin itse olen.

No ei sitä muuten vaan kannatakaan juoda. Ei edes kevyen tekniikkatreenin jälkeen, vaan vain silloin, kun lihakset on tosissaan olleet kovilla. Muuten iskee läski.

lainaus:Alkuperäisen lähettänyt Seppo K. P:
- harjoituksen lomassa litra piimää (AB), puoli litraa merisuolalla maustettua kahvia ja tarpeeksi vettä (mukana oli aina puolentoista litran pullo.)

Lienet tietoinen kofeiinin diureettivaikutuksesta? (Merisuolalla maustettua? No, meitä on moneen junaan...).

Piimää treenijuomana ryystävään harjoittelupariin saattaisin jo juoman hajun seurauksena luoda useammankin sangen viileäsävyisen silmäyksen.

lainaus:Perusjuttu ravinnossa ja juomisessa on sokerin ja valkoisten jauhojen välttely.

Sopivassa määrin ei kummastakaan ole haittaa. Jos on ylimääräistä vararengasta poltettavana, tulee toki funtsia hiilarinsyöntiään hieman.

lainaus:Nämä limupalautusjuomat passaavat mielestäni vain, jos on aivan sippi ja poikki. Kun kiinnittää huomioita hengitykseen, ei tartte limunaatimehuja paitsi juhlajuomaksi tai etanolin lantingiksi.

Niin no, joskus on kiva treenata kovaakin. Silloin ei pelkkä hengityksen tarkkailu riitä ihmetekoihin ja urheilujuomakin tulee tarpeeseen. Toki jos treenitapa on aina suhteellisen kevyehkö, vesi on oiva treenijuoma (eikä muuta juuri tarvitse).

Oma tavoitteeni on yrittää olla jotakuinkin jokaisessa karatetreenissäni melkoisen "sippi ja poikki", pätien myös muuhun harjoitteluun aika pitkälti. Treeniä kuitenkin on vain n. 20h/viikko, joten laiskana vietetyn ajan paikkaaminen on minulle tärkeää.

[ 04.10.2004, 13:18: Viestiä muokannut: Jussi Häkkinen ]

lainaus:'Piimää treenijuomana ryystävään harjoittelupariin saattaisin jo juoman hajun seurauksena luoda useammankin sangen viileäsävyisen silmäyksen.'

Tuohon haluan kommentoida. Piimä ei haise hengityksessä kuten valkosipuli. Asidofilus-Bifidus maitohappobakteerit ovat mahasuolikanavassa viihtyviä ihmisen kanssa symbioosissa eläviä otuksia. Ne ovat tärkeitä ravinnon hyväksikäytössä. Jos syö paljon säilöntäaineita, raffinoitua ruokaa, valkoisia jauhoja ja sokeria, maitohappobakteeristo taantuu ja korvautuu hiivakasvustolla (Lähde: Jouko Pursiainen: Hiivasyndrooma.) Tästä suolistofaunan rappiosta seuraa sairaustila, joka kyllä sitten aiheuttaa hajuhaittaa mm. suolikaasujen muodossa. Lisäksi usein kehittyy mahasuolikanavan allergioita ja iho-oireita. Hiivasienet mahasuolikanavassa hajottavat kyllä ruoka-aineet, mutta niiden aineenvaihduntatuotteet myrkyttävät (mm. alkoholeja) ihmistä. Lisäksi ne aiheuttavat makean himon ja kierre on pitkällinen. Nimimerkillä on kokemusta. Hapanmaidot ovat sikahalpa proteiinin lähde. Nykyäänhän perusruoka tuppaa sisältämään liikaa hiilihydraatteja ja liian vähän proteiinia. Vielä ravintomme sisältää sallittuja lisäaineita, jotka ovat usein mahasuolikanvan hyville bakteereille yhtä haitallisia kuin ne ovat ruuassa viihtyville "pahoille" bakteereille. Siksikin on hyvä huolehtia jollain konstin mahasuolikanavan bakteeristosta, joka on yksi ylimpiä ystäviämme.

Hyvin kahvi toimii laihdutuslääkkeenä. Merisuolamauste vie maan maun, sanoivat vanhat. Metsässä leireillessä joutuu usein käyttämään pintavettä keitoksiinsa.
Tavoite minulla on ns. normaalipaino 50 vuotispäivänä. Läski on terveysriski. Olen nyt 49 ja puoli vuotta. Myös tavoite on tuolloin tupakoimattomuus. Menen matalalla tempolla tätä tietä, mutta jos joskus päätän parantaa tahtia, niin muistaapa sitten nuo vinkit palautusjuomista.

lainaus:Alkuperäisen lähettänyt Seppo K. P:
(Lähde: Jouko Pursiainen: Hiivasyndrooma.)

Kukahan tämä jouko mahtaa olla? Ja minkä alan miehiä? Yleensähän tämän muotisairauden asiantuntijat ovat jotain naturopaatteja.

Jeps. Suurinpiirtein samaa kerrottiin myös Duodecimissa ja Lääkärilehdessä.

Hapanmaitotuotteita - piimää, maitorahkaa, jugurttia - kannattaa toki suosia, oli hiivoja mahassa tai ei. Paljon protskua ja vähän rasvaa. Ja ruisleipä on huomattavasti parempi ravinnonlähde kuin ranskanleipä. Ruisleivän ongelma on, että se ei maistu vähän kuivuneena kovin hyvälle. Tällöin kannattaa joko käyttää leivänpaahdinta tai lyödä leipä margariinin ja mahdollisen juuston kanssa mikroon, niin makuelämys paranee kertaheitolla.

No kun se ei mene ihan noin. Kataboliaa kannattaa varoa siksi, että silloin lihakset pienenevät, mutta läski jää. Tämä on harvemmalla tavoite. Vaikkei olisikaan kasvattamassa lihasmassaa, tämä on haitallista, koska se myös heikentää liahsten suorituskykyä ja hidastaa palautumista.

Verensokeria ei kannata päästää alas mm. siksi, että silloin et yksinkertaisesti jaksa tehdä kovaa suoritusta. Tällöin treenin aiheuttama kulutuskin pienenee. Kokonaiskulutus on se, mikä ratkaisee pitkässä juoksussa lihotko vai laihdutko. Lisäksi alhainen verensokeri aiheuttaa helposti sellaista, että sitä aletaan paikkaamaan mahdollisimman nopeasti ja tuloksena on äkkiä käynti McDonaldsissa. Jatkuva korkea verensokerikaan ei ole tietty hyväksi. Silloin lihoo varmasti. Idea olisikin pysyä mahdollisimman optimitasolla. Tämä aikaansaadan mm. nauttimalla noin tuntia ennen treenejä pitkäketjuisia hiilareita (kasvikset, ruisleipä), jotka vapauttavat energiaa käyttöön hissukseen tarpeen mukaan.

Savotan jätkät olivat timmissä kunnossa, koska heidän kulutuksensa oli aivan eri luokkaa, kuin toimistoihmisellä. Hehän "harrastivat liikuntaa" kahdeksan (10? 12?) tuntia päivässä ja silloin kulutus kipuaa äkkiä jonnekin 4000-5000kcal/pv. Silloin onkin pakko syödä paljon rasvaista ruokaa tai lihakset kuihtuvat pois.

Tuo rasvansuosiminen tosiaan perustuu lähinnä siihen, että tuolla kulutuksella kevytruokia ei yksinkertaisesti voi syödä niin paljon, että saisi riittävästi energiaa.

Työteho luultavasti olisi parantunut hiukan, jos päivän puolimaissa olisi syöty välipala. Varsinainen ruoanlaitto vie kenttäoloissa tunnin, joka olisi ollut pois työajasta. Vettä olisi ilman muuta kannattanut tankata, mutta sen sulana pitäminen on tietenkin ongelma pakkasella. Dehydraatio on aina ongelma pakkasella liikuttaessa. Pahinta on, että sitä ei huomaa yhtä helposti kuin kesällä. Se "vanhhan kansan" tieto, että veden juominen liikunnan aikana jotenkin väsyttäisi on täyttä fuulaa. Tietenkään ei pidä juoda litratolkulla kerralla, mutta nestehukalla ei ole mitään positiivisia vaikutuksia.

lainaus: Lienet tietoinen kofeiinin diureettivaikutuksesta?

Loppujen lopuksi aika pieni ongelma; sangen näppäränä aparaattina ruumis sopeutuu myös runsaampaan kofeiininsantiin, jolloin diureettivaikutus vähenee (lukuja en nyt tähän väännä). Sama pätee myös kofeiinin virkistävään vaikutukseen.

Suolaa kahviin?? Ei voi olla hyvää?? Suolansaannin kannaltakaan en sitä oikein osaa pitää tarpeellisena - joskin asiaa voi ehkä tarkastella myös siitä näkökulmasta, että suolan natrum sitoo vettä...muuten, jos kaikki syöty suola jäisi ruumiiseen, paino nousisi n. 360kg/vuosi juuri tämän ilmiön vuoksi. Huh.

lainaus:Miten käy yksilölle, joka syö ruisleipää päivittäin satakaksikymmentä vuotta? Hän ei ehkä enää paikkauta hampaitaan amalgaamilla?

No enpä oikein usko enää tuossa vaiheessa - harvoinpa kenenkään hampaita enää Rantasenrekoolissa korjaillaan...

Mutta pirun hyvää syötävää kunnon ruisleipä on. Tuoreena tai kunnolla kuivahtaneena.

lainaus: Lieneekö totta, että vettä ei tarvitse, jos ei työskentele norohiessä ja energia syntyy rasvaa polttamalla?

Väite perustunee rasvan "palamisessa" syntyvään veteen? De va kukku de, hyvää teoriaa, huonoa käytäntöä.