Leirin aiheena oli ne asiat jotka pitää olla kohdallaan aikidon taijutsua tehtäessä. Tällä leirillä, tai pitäisikö käyttää termiä seminaarissa, käsiteltiin näitä asioita lähinnä nagen suorituksen kannalta. Uken osuus jätettiin tarkoituksellisesti huomattavasti vähemmälle.
Tämän leirin sisältö oli tavallaan jatkoa edellisen kesän asetekniikkaleirille jossa käytiin läpi (vain) 19 kohtaa joita täytyy työstää ja joiden on oltava kohdallaan aikidon asetekniikkoiden pariharjoituksissa. Tänä viikonloppuna Jukka poimi nagen osuudesta 36 kohtaa (tai oikeastaan 40 kun mennään ihan loppuun asti itsensä kehittämisessä) joihin pitää kiinnittää huomiota ja joiden on oltava kohdallaan aikidon tekniikoiden tekemisessä. Eikä tätä voi pitää "täydellisena" listana, tämä vain sattui olemaan juuri tämän viikonlopun sisältö. Tämä lista ei ole mikään "lopullinen ja ainoa totuus", vaan tämä on ennemminkin syntynyt juuri tätä tilaisuutta, tätä ajankohtaa varten. Lista olisi todennäköisesti erilainen jos se olisi tehty pari vuotta aiemmin tai jos se tehtäisiin pari vuotta myöhemmin. Lista olisi varmasti myös erilainen jos sen tekisi joku muu henkilö. Ja koska viikonlopulle varattu aika on rajallista ei näitäkään kaikkia kohti käyty läpi pariharjoituksilla, vaan osa (erityisesti mieleen/tunteeseen liittyvät osatekijät) kohdista tuli selvitettyä "luennoimalla". Siinä myöskin syy miksi uken osuus jätettiin huomattavan vähäiseksi.
Nämä aikidon taijutsun kohdat jakautuivat sekä fyysisiin, että henkisiin (mielella/tunteella tapahtuviin) kohtiin, kuin myös sellaisiin jotka ovat olennaisesti riippuvaisia toisistaan - sellaisia joita oli vielä vaikeampi eritellä ja varsinkaan tehdä yksittäisinä suorituksina. Näiden eri asioiden esiin tuomisen ja harjoittelun menetelmäksi oli valittu perustekniikka guyakuhanmi tenchinage. Tämä oli siis ainoa tekniikka jota tehtiin koko viikonlopun aikana.
17 ensimmäistä kohtaa listasta olivat puhtaasti fyysisiä, mekaanisia asioita jotka täytyy hallita. Jo näillä yksityiskohdilla tekniikka tuntui erittäin toimivalta ja vahvalta, eikä vielä oltu edes tehty "oikeaa" tachinagea. Kohdasta 18 eteenpäin asiat alkoivat olla enemmän mielen käyttämistä. Ja tässä vaiheessa harjoituksesta tulee raskasta, mutta samalla myös erittäin haastavaa ja mielenkiintoista. Tässä vaiheessa myös alkoi tuntumaan siltä, että jos nyt edes oppisi noita mekaanisia asioita, saatika sitten mielen käyttämistä.
Mikäli jaksaisimme toteuttaa tämän kaltaista listaa harjoittelussamme ja opetuksessamme, kehittyisimme varmasti todella vahvoiksi aikidon harjoittajiksi, budon harjoittajiksi, ihmisiksi...
fudoshin (järkähtämätön mieli)
heijoshin (arkimieli)
mushin (tyhjä mieli)
ei-itse