Aikidoseura Hokutokai

1 §. Nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Aikidoseura Hokutokai ja sen kotipaikka on Oulun kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

2 §. Tarkoitus

Seura on puoluepoliittisesti sitoutumaton aatteellinen yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää aikidoharrastusta seuran toimialueella.

3 §. Toiminnan laatu

Tarkoitustaan seura toteuttaa:

1. Tarjoamalla jäsenilleen
   • koulutustoimintaa
   • valmennus- ja harjoitustoimintaa
   • nuorisotoimintaa
   • tiedotus- ja suhdetoimintaa
   • valistus- ja kasvatustoimintaa
   • kuntoliikuntaa
   • sekä muuta samantapaista toimintaa tavoitteenaan kasvattaa henkisesti ja fyysisesti vireitä kansalaisia.
2. Kiinnittämällä ehdotusten, anomusten ja aloitteiden kautta toiminta-alueensa viranomaisten ja muiden yhteisöjen huomiota aikidoharrastukseen sekä pyrkimällä omatoimisesti aikidoharrastuksen kehittämiseen ja sille tarpeellisten harjoituspaikkojen ja -välineiden hankkimiseen ja hoitamiseen.
3. Harjoittamalla julkaisutoimintaa.
4. Ottamalla vastaan lahjoituksia, testamentteja sekä omistamalla toimintaansa varten tarpeellisia kiinteistöjä.
5. Hankkimalla varoja aatteellisen toimintansa tukemiseksi järjestämällä huvi- ja tanssitilaisuuksia, keräyksiä ja arpajaisia, omistaen ja ylläpitäen urheilulaitoksia, harjoittaen kustannus- ja monistustoimintaa, pitämällä majoitus- ja ravitsemusliikkeitä sekä välittäen jäsenilleen voittoa tavoittelematta urheiluvälineitä ja -asusteita.

Tarvittaessa seura hankkii toimintaansa varten asianomaisen luvan.

4 §. Jäsenet

Seuran jäseneksi voi hallitus hyväksyä aikidoa harrastavan tai siitä kiinnostuneen henkilön, joka sitoutuu noudattamaan seuran ja Suomen Aikidoliitto - Finland Aikikai ry:n sääntöjä ja päätöksiä.

Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä seuran kokouksen päätöksellä kutsua henkilö, joka on erittäin huomattavasti edistänyt seuran toimintaa.

Kunniapuheenjohtajaksi voidaan seuran kokouksen päätöksellä kutsua seuran puheenjohtajana ansiokkaasti toiminut henkilö. Kunniajäsenen ja -puheenjohtajan arvot ovat elinikäisiä.

Kannattavaksi henkilöjäseneksi voi seuran hallitus hyväksyä yksityisen henkilön ja kannattavaksi yhteisöjäseneksi oikeuskelpoisen yhteisön, joka tukee seuran toimintaa suorittamalla vuotuisen tai kertakaikkisen kannattajajäsenmaksun. Kannattavalla yhteisöjäsenellä on puhe- mutta ei äänioikeutta seuran kokouksissa.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

5 §. Jäsenen eroaminen

Jäsen, joka haluaa erota seurasta tehköön siitä kirjallisen ilmoituksen seuran hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittakoon siitä suullisesti seuran kokouksessa pöytäkirjaan merkitsemistä varten. Ero katsotaan tapahtuneeksi, kun ilmoitus on tehty, mutta eroava on velvollinen suorittamaan maksunsa ja muut näiden sääntöjen edellyttämät velvoitteet kuluvan kalenterivuoden loppuun asti.

6 §. Jäsenen erottaminen

Hallitus voi erottaa seurasta jäsenen, joka toimii seuran sääntöjen vastaisesti tai rikkoo lakia.

Erotetulla on oikeus vedota seuran seuraavaan kokoukseen. Vetoomus on annettava 14 päivän kuluessa kirjallisen erottamispäätöksen postituspäivästä, tätä päivää lukuunottamatta. Hallituksen on kutsuttava koolle seuran kokous enintään 30 päivän kuluessa vetoomuksen saatuaan. Ellei vetoomusta esitetä edellämainitussa järjestyksessä, tulkoon erottamispäätös voimaan heti määräajan päättyessä, muussa tapauksessa katsottakoon jäsen seurasta erotetuksi, kun kokous on vahvistanut erottamispäätöksen.

Erotetulla ei ole oikeutta vaatia takaisin seuralle suorittamiaan maksuja.

Hallitus voi katsoa seurasta eronneeksi sellaisen jäsenen, joka on kahtena peräkkäisenä kalenterivuotena jättänyt jäsenmaksunsa suorittamatta.

7 §. Jäsenmaksut

Jäseniltä kannettavien liittymis- ja jäsenmaksujen sekä kannattajajäsenmaksujen suuruuden päättää seuran syyskokous vuosittain.

Hallituksella on oikeus vapauttaa jäsen jäsenmaksujen suorittamisesta sekä nimetä jäsen ainaisjäseneksi, jos

• hän on suorittanut liittymismaksun ja jäsenmaksut ja ollut seuran jäsenenä vähintään 10 vuotta tai
• on suorittanut kertakaikkisen suorituksena 15 vuoden jäsenmaksut tai
• on tehnyt seuralle huomattavia urheilullisia, taloudellisia tai muita palveluita.

Ainaisjäsen on vapaa jäsenmaksuvelvoitteista.

8 §. Seuran kokoukset

Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis-huhtikuussa ja syyskokous loka-marraskuussa. Kokouksen paikan ja tarkemman ajan määrää hallitus.

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen seuran kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta seuran pääasiallisen harjoituspaikan ilmoitustaululla sekä seuran varsinaisen kokouksen nimeämässä sanomalehdessä.

9 §. Varsinaiset kokoukset

Seuran kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja tilintarkastajien lausunto
6. päätetään tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Seuran syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. kokouksen avaus
2. valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio, liittymis-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksun suuruus seuraavalle kalenterivuodelle
6. valitaan seuraavaksi toimikaudeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja, jota kutsutaan myös seuran puheenjohtajaksi
7. valitaan seuraavaksi toimikaudeksi täysi-ikäisten jäsenten keskuudesta hallitukseen vähintään viisi ja enintään seitsemän jäsentä
8. valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat
9. käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Asioista, jotka seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 20 päivää ennen kokousta.

Jäsenten kokouksissa esittämät asiat voidaan ottaa niissä käsiteltäviksi, ei kuitenkaan päätettäviksi.

10 §. Seuran ylimääräinen kokous

Seuran ylimääräinen kokous pidetään silloin, kun hallitus katsoo sen tarpeelliseksi tai kun vähintään yksi kymmenesosa (1/10) seuran jäsenistä on jonkin määrätyn asian takia tehnyt siitä hallitukselle kirjallisen esityksen. Ylimääräisen kokouksen kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on koollekutsuttu.

Ylimääräinen kokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun jäsenet ovat tehneet siitä edellämainitulla tavalla esityksen.

11 §. Pöytäkirjan laatiminen

Seuran ja sen hallituksen kokouksissa on pidettävä pöytäkirjaa. Seuran kokousten pöytäkirjat on kokouksen puheenjohtajan ja sihteerin allekirjoitettava sekä valittujen tarkastajien tarkastettava. Hallituksen ja jaostojen pöytäkirjat on tarkistettava heti tai seuraavassa kokouksessa.

12 §. Äänestykset ja vaalit

Kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella ääntenenemmistöllä, mikäli jonkin asian ratkaisemisesta ei näissä säännöissä toisin säädetä. Henkilövaaleissa äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla, muissa asioissa se mielipide voittaa, mihin kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Kaikissa kokouksissa suoritetaan vaadittaessa äänestys suljettuja lippuja käyttämällä.

Jokaisella liittymismaksunsa ja kokoukseen mennessä jäsenmaksunsa maksaneella viisitoista vuotta täyttäneellä jäsenellä, kannattavia yhteisöjäseniä lukuunottamatta, on yksi ääni. Valtakirjalla ei saa äänestää.

13 §. Hallitus

Seuran toimintaa johtaa ja sen taloudenhoidosta sekä omaisuudesta huolehtii ja vastaa sekä seuraa edustaa syyskokouksen valitsema hallitus.

Hallituksen toimikausi alkaa syyskokousta seuraavan tammikuun 1. päivänä ja päättyy seuraavan joulukuun 31. päivänä.

Hallitukseen kuuluu yhdeksi toimivuodeksi valittu puheenjohtaja ja 5 - 7 muuta jäsentä.

Jos jäsen kesken toimikautta estyy tehtävänsä hoitamisesta, siirtää hallitus hänen tehtävänsä jollekin toiselle jäsenelle. Jos useampi kuin kaksi hallituksen jäsentä estyy tehtävänsä hoidosta, on seuran kokouksen viipymättä valittava heidän tilalleen uudet edustajat.

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä lisäksi sihteerin ja taloudenhoitajan, jotka voidaan valita myös seuran ulkopuolelta.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat sen tarpeelliseksi tai kun puolet hallituksen jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii.

Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtaja ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Hallituksen tehtävänä on erityisesti

1. Toimia seuran ylimpänä toimeenpanevana ja valvovana elimenä niin, että seuran tarkoituksen ja tavoitteiden mukaiset toiminnat toteutetaan suunnitelmien mukaisesti.
2. Olla vastuussa seuran toiminnasta lakien ja asetusten mukaisesti.
3. Suunnitella ja kehittää seuran kokonaistoimintaa sekä johtaa seuran toimintaa seuran tarkoitusten ja tavoitteiden mukaisesti.
4. Vahvistaa tehtäväjako keskuudessaan ja valita tarvittavat valiokunnat ja työryhmät suorittamaan niille määrättyjä hallitukselle vastuullisia tehtäviä.
5. Vastata seuran ulkopuolelle suuntautuvasta toiminnasta.
6. Vastata seuran kokousten antamista velvoitteista.
7. Pitää yhdistyslain edellyttämää jäsenluetteloa.
8. Hoitaa seuran taloutta.
9. Hoitaa seuran tiedotustoimintaa.
10. Hyväksyä ja erottaa jäsenet.
11. Valita tarvittaessa ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan.
12. Päättää seuran ansiomerkkien myöntämisestä ja muiden kunnia- ja ansiomerkkien esittämisestä.
13. Ryhtyä kaikkiin niihin toimenpiteisiin, joita seuran etu vaatii.
14. Luovuttaa tilit tilintarkastajille tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta.

14 §. Tilikausi

Seuran toiminta- ja tilikausi on kalenterivuosi.

15 §. Seuran nimen kirjoittaminen

Seuran nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, kumpikin yksin.

16 §. Jaostot ja alajaostot

Seuran kokous voi näiden sääntöjen ja yhdistyslain puitteissa perustaa rekisteröimättömiä jaostoja ja alajaostoja.

17 §. Sääntöjen muuttaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta päättää seuran kokous. Ollakseen pätevä on päätöksen saatava äänestyksessä kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistön kannatus.

18 §. Seuran purkaminen

Jotta seuran purkamista koskeva päätös olisi pätevä, on se tehtävä seuran kokouksessa ja äänestyksessä on vähintään kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistön kannatettava sitä kahdessa perättäisessä vähintään yhden kuukauden välein pidettävässä kokouksessa. Kokouskutsussa on mainittava seuran purkamisesta.

Jos seura päättää lopettaa toimintansa, siirtyy sen omaisuus yhdistyksen viimeisessä kokouksessa määräämälle oikeuskelpoiselle yhteisölle, joka toimii saman tai samantapaisten tarkoitusperien toteuttamiseksi. Seuran purkamisesta on ilmoitettava yhdistysrekisteriin.

19 §. Jäsenyys Suomen Aikidoliitto – Finland Aikikai ry:ssä

Seura kuuluu jäsenenä Suomen Aikidoliitto - Finland Aikikai ry:een, ja sen eroamispäätös siitä on pätevä, kun se saa läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistön kannatuksen kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden kuukauden välein pidetyssä seuran kokouksessa.

20 §. Yhdistyslain määräykset

Sen lisäksi, mitä näissä säännöissä on määrätty, noudatetaan voimassaolevan yhdistyslain määräyksiä.