Hexit: Hokutokain eroaminen Aikidoliitosta – usein kysyttyjä kysymyksiä

Tässä kirjoituksessa kootaan yhteen Hokutokain mahdolliseen eroon Aikidoliitosta liittyviä asioita sekä vastataan eri kanavissa esitettyihin käytännön kysymyksiin. Kirjoitusta voidaan täydentää uusien kysymysten tullessa esiin ja tietojen tarkentuessa.

Näkökulma on luonnollisesti Hokutokain.

Miksi?

Liitosta on alkanut olla enemmän haittaa kuin hyötyä eikä erimielisyyksiin ole toistaiseksi löytynyt toimivia ratkaisuja.

Vuosina 2015-2016 Aikidoliiton toiminta on kehittynyt suuntaan, joka haittaa aktiivisesti seurojen ydintoimintaa eli aikidon harjoittelua. Pakolliset tasoleirit liiton dan-graduointeihin tai pakolliset lisenssit kaikille seurojen harjoittelijoille ovat esimerkkejä tällaisista kehityssuunnista. Tasoleireistä ei ole meille haittaa jos ei hyötyäkään. Eniten hankaluuksia on aiheuttanut pakollinen aikidolisenssi.

Hokutokai ei ole tunnustanut liiton päätäntävaltaa lisenssiasiassa: meidän harjoittelijoille liiton lisenssi on vapaaehtoinen. Liiton palveluiden kuten graduointien suorittamiseen lisenssi on kuitenkin pakollinen. Siksi seurassa on luotu ns. kurssikoejärjestelmä vaihtoehdoksi liiton kyu-graduoinneille, jotta lajiin vielä heikosti sitoutuneiden alkutaipaleen harjoittelijoiden ei olisi välttämätöntä lunastaa suhteellisen kallista liiton lisenssiä. Liiton sääntöjen suhteen ongelmalliseksi tämä tulee sitten, jos kurssikokeen/-kokeita suorittanut henkilö haluaa jatkaa taivaltaan liiton kyu-graduointeihin. Näistä asioista on väännetty juupas-eipäs -tyyppistä kirjelmöintiä liiton hallituksen kanssa pitkin vuotta 2016.

Loppuvuodesta 2016 liiton hallitus teki kurinpitopäätöksen, jonka mukaan seuran graduointituomareilta vietiin graduointioikeudet vuoden 2017 alusta lukien ja uhattiin erottaa seura liitosta mikäli seura ei korjaa toimintaansa 1.6.2017 mennessä liiton sääntöjen mukaiseksi. Sitä ei mainittu, että mitä sääntöjä seura rikkoo ja mitä tarkalleen ottaen pitäisi muuttaa.

Tällä tavalla toimiva liitto ei ole sellainen, mihin haluamme kuulua. Joko ongelmat korjataan tai sitten jätämme turhauttavan liiton taaksemme.

Mitä kurinpitoasialle kuuluu nyt?

Hokutokai pyysi liiton hallitukselta tarkempia perusteluja kurinpitopäätökseen sekä pyysi liiton Oikeusvaliokuntaa ottamaan asian ratkaistavakseen. Oikeusvaliokunta otti asian käsittelyyn ja tällä hetkellä pyydetään lausuntoja liitolta ja sen jälkeen seuralta. Ratkaisu on odotettavissa aikaisintaan helmikuussa 2017.

Miksi ette vain kokeile sääntöjen noudattamista ja katso mitä siitä seuraa?

Ensin pitäisi tietää että mitä sääntöjä emme noudata. Kukaan ei ole toistaiseksi osoittanut tarkalleen, että mitä sääntöjä rikomme. Vetoaminen ”yhteisiin päätöksiin” sen kummemmin avaamatta niitä on mielivaltaa.

Erimielisyyksiä aiheuttanut kurssikoejärjestelmä on nimen omaan laadittu sillä periaatteella, että noudatetaan tarkalleen voimassa olevia sääntöjä ja käytäntöjä: graduointituomarin harkinnan mukaan on mahdollista graduoida useampi kyu-arvo kerralla tai aloittaa kyu-arvojen rekisteröinti vaikka vasta 3. kyusta alkaen. Tätä harkintamahdollisuutta ei kuitenkaan ole sovellettu käytännössä – laitoimme sen jäihin siksi aikaa, että koko asiakokonaisuus saadaan sovittua.

Kuuluessaan liittoon seura toki sitoutuu noudattamaan niitä ”yhteisiä päätöksiä”. Päätös kaikille pakollisesta lisenssistä tai pakollisesta lisenssistä liiton palveluiden käyttämiksi ei kuitenkaan ollut yhteinen päätös, vaan liittohallituksen tekemä päätös. Liiton hallitus kyllä kuuli jäsenistöä aiheesta syysliittokokouksessa 2015 ennen päätöksen tekoa mutta moni paikalla ollut jäsenseura jäi ilman pyytämäänsä puheenvuoroa eikä jäsenistön kuuleminen näin ole vaikuttanut tehtyihin päätöksiin.

Epämääräisiä yhteisiä liiton päätöksiä vahvemmin vaikuttaa seuran omiin sääntöihin 2§ kirjoitettu seuran tarkoitus: ”edistää aikidoharrastusta seuran toimialueella”.

Miksi ette osallistu liiton toimintaan ongelmien korjaamiseksi?

Tätä on yritetty. Kirjelmöinti liiton hallituksen kanssa on ollut hedelmätöntä. Syysliittokokoukseen 2016 tehtiin esitykset (tässä tiivistettynä):

  1. Liiton päätös kaikille pakollisesta lisenssistä on mitätön.
  2. Kyu-graduointien tekeminen mahdollista ilman lisenssiä.

Näin olisi poistettu syyt erimielisyyksien taustalla ja poistettu tarve erilliselle kurssikoejärjestelmälle.

Esitykset eivät kuitenkaan päätyneet kokouksen esityslistalle joten niistä ei voitu päättää. Esitysten torjumiseen käytettiin kahta kyseenalaista argumenttia:

  1. Esitykset olivat myöhässä. Liiton sääntöjen 10§ mukaan ”Kysymykset, jotka joku jäsen haluaa saada varsinaisissa kokouksissa käsiteltäviksi, on esitettävä kirjallisesti hallitukselle kevätkokousta varten ennen tammikuun 15. päivää ja syyskokousta varten ennen syyskuun 15. päivää.” Kysymykset ja halu niiden käsittelystä liittokokouksessa oli tuotu liiton hallituksen tietoon 30.6.2016 Sen jälkeen liiton suunnasta oli radiohiljaisuus 23.9. saakka, jolloin saimme tietää että asia ei ole aiemman perusteella syyskokouksen esityslistalle ja teimme erillisen esityksen 25.9. mikä on toki myöhässä 15.9. aikatauluun nähden mutta toistaalta missään säännössä ei lue, että nimen omana viimeistelty esitys pitäisi olla 15.9. mennessä liiton tiedossa, ainoastaan ”kysymys”. Samoin oikeat liittokokousesitykset jaettiin jäsenille vasta 12 päivää myöhemmin eli esitys olisi kyllä ehtinyt siihen mukaan.
  2. Esitykset oli osoitettu väärälle instanssille: Päätös oli tehty liiton hallituksessa ja esitykset olivat liittokokoukselle. Tämä on yhdistyslain mukaan erikoinen argumentti: yleiskokous on hallitusta ylempi päätöksentekoelin ja totta kai yleiskokous voi muuttaa alempien elimien päätöksiä.

Vastaavat esitykset aiotaan uusia kevätliittokokoukseen 2017.

Miten niin päätös kaikille pakollisesta lisenssistä on mitätön?

Päivittäinen harjoitustoiminta on seurojen toimintaa, ei liiton toimintaa. Seurat saavat itse päättää, mitä vaatimuksia omaan toimintaan osallistuville asetetaan. Seurat saavat vaikka vaatia liiton lisenssiä, mutta liitto ei voi suoraan asettaa vaatimuksia seurojen harjoittelijoille. Samoin ”aikido” ei ole tavaramerkki, joten mitä tahansa toimintaa saa periaatteessa kutsua aikidoksi.

Liiton toimintaan osallistuminen kuten liiton palveluiden käyttäminen on toki sellaista, mihin liitto voi asettaa vaatimuksia.

Liittokokousesityksen ensimmäisellä asialla tavoitellaan sen asian kirkastamista, että kaikille olisi täysin selvää että milloin lisenssi vaaditaan ja milloin ei. Tällä hetkellä näin ei ole.

Mikä pakollisessa lisenssissä on ongelma?

Ensinnäkin raha. Aikuisten A-lisenssi maksaa tällä hetkellä 90€ vuodessa. Se on suhteellisen iso summa aloittelijoiden peruskurssimaksun päälle laitettavaksi. Haluamme mieluummin pitää aikidon harrastamisen mahdollisimman matalalla kynnyksellä kuin harvojen ja lajiin syvästi sitoutuneiden henkilöiden harrastuksena. Tämä vaikuttaa myös seuran talouteen: jos harrastajia on vähemmän, on seuran toimintakulujen kuten salivuokrien jakajia myös vähemmän, mikä ruokkii entisestään harrastajakohtaisten kustannusten nousua.

Toiseksi pakollisuus. Käytännössä seurat joutuvat toimimaan myyjinä lisenssille, jolle ei koeta saatavan perusteltua vastinetta.

Entä se edullinen peruskurssivakuutus?

Vuoden 2017 alusta on mahdollista ostaa tavallista liiton 90€ lisenssiä edullisempi 25€ peruskurssivakuutus, joka on voimassa 6kk ja mahdollistaa peruskurssin harjoittelun ja 6. kyu graduoinnin. Tämä on hyvää kehitystä mutta siinä on vielä ongelmia: peruskurssivakuutus tai lisenssi on edelleen pakollinen, ja peruskurssivakuutuksen päättymisen jälkeen on pakko ottaa normaali lisenssi.

Jos liitosta erotaan, niin miten käy harjoittelijoiden vakuutusten?

Uusia lisenssivakuutuksia ei tietenkään voi ottaa. On mahdollista ottaa omaan tapaturmavakuutukseen laajennus, joka kattaa myös aikidon harjoittelun. Vakuutusten vertailu on tunnetusti hankalaa sillä ehdot ovat harvoin vertailukelpoisia, mutta tyypillisesti kyseisenlainen laajennus maksaa satasen tai pari vuodessa.

Jotkut seuran harjoittelijat ovat kyselleet ryhmävakuutuksen mahdollisuutta. Tätä ei ole toistaiseksi vielä selvitetty sen tarkemmin.

Jos seura eroaa kesken lisenssivakuutuksen voimassaolokauden, niin vakuutuksen pitäisi olla voimassa normaalisti vakuutuskauden loppuun. Vakuutuksen irtisanomisehdoissa ei ole mitään sellaista, mikä mahdollistaisi vakuutuksen irtisanomisen vakuutusyhtiön puolesta.

Mutta liittokin tarvitsee toimintaansa rahaa!

Totta. Hokutokain näkemyksen mukaan erityisesti aloittelijoiden kukkarolla käyminen ei kuitenkaan ole kestävällä pohjalla eikä edistä seuran tai liiton tarkoituksen toteutumista.

Parempi olisi liiton talouden tasapainottaminen muilla keinoilla: palveluiden hinnoittelu paremmin kustannuksia vastaavaksi ja toisaalta kulujen karsiminen vastaamaan paremmin pienehkön järjestön resursseja.

Liiton budjetti ja taloustiedot eivät ole yksityiskohtaisella tasolla jäsenseurojen nähtävillä, joten tarkempien vaihtoehtobudjettien tekeminen on hankalaa.

Paljonko seura tuo rahaa liitolle?

Vuonna 2016 seuran ja sen harjoittelijat toivat liitolle tuloja luokkaa 5000€. Tähän sisältyy seuran maksama jäsenmaksu, maksut liiton palveluista kuten graduoinneista ja jäsenistön maksamia lisenssimaksuja ja liiton leirien ja koulutusten osallistumismaksuja. Summa on n. 3,5% liiton budjetoiduista luokkaa 140 000€ olevista vuosittaisista tuotoista.

Oletteko ajatelleet järjestäjän vastuuta jos jotain tapahtuu?

Olemme toki, kiitos huolenpidosta.

Järjestäjän vastuu näissä tapauksissa tarkoittaa sitä, että huolehditaan olosuhteisiin ja lajiin nähden riittävän huolellisesti ihmisten turvallisuudesta ja oikeuksista. Järjestäjän vastuuta ei voi välttää sillä, että pakotetaan harjoittelijat ottamaan vakuutus. Oli harrastajilla vakuutus tai ei, seuran vastuuhenkilöt voivat joutua vastuuseen, mikäli eivät ole toimineet riittävän huolellisesti.

Näillä vastuuasioilla ja elinikäisillä korvausvaatimuksilla pelottelemalla on saatu moni seura tottelemaan ja toisaalta vaikeutettu tarpeettomasti vapaaehtoisten halukkuutta vastuutehtäviin.

Kaikissa muissakin kamppailulajeissa vaaditaan lisenssi!

Totta, paperilla. Monessa muussa lajissa Suomessa vaaditaan lisenssi kyseisen liiton puolesta. Epätieteellisen omalla harjoitussalilla tehdyn kyselyn perusteella tilanne on vastaavankaltainen muissakin lajeissa: tavallinen harrastaminen onnistuu ilman lisenssiä. Kilpailuja tai muuta liiton toimintaa varten tarvitaan sitten asianmukainen lisenssi.

Kuten jokainen vanhempi tietää, ”koska kaikilla muillakin on” ei ole kovin hyvä peruste asioille.

Mitä tehdään kyu-graduoinneille jatkossa?

Kyu-graduoinnit ovat aina olleet vapaaehtoisia. Toki jäseniä kannustetaan tavoitteelliseen harjoitteluun ja graduointien suorittamiseen. Kansallisten kyu-graduointien suorittaminen ei ole Hombu dojon näkökulmasta välttämätöntä dan-arvoja varten eli mustaa vyötä kohden voi harjoitella myös ilman kyu-arvoja.

Jos seura jatkaa liitossa, niin silloin pitää olla mahdollista graduoida omat harjoitteijat kuten ennenkin japanilaisiin opettaja-arvoihin (fukushidoin, shidoin jne.) ja liiton graduointilisensseihin perustuvilla oikeuksilla.

Jos seura eroaa liitosta, niin silloin voidaan tehdä harjoittelijoille välietappeja sisältävä opetusohjelma kohti 1. dania. Nämä välietapit voivat sisällöltään olla kyu-vaatimuksia vastaavia mutta mitään yleisesti tunnustettua vyöarvoa niistä ei luonnollisesti voida myöntää. Tämä on lähinnä ongelma mikäli harjoittelija esimerkiksi muuttaa toiselle paikkakunnalle ja haluaa jatkaa harjoittelua omalla tasollaan.

Mitä tehdään dan-graduoinneille jatkossa?

Kaikki dan-arvot ovat Hombun myöntämiä ja sinne rekisteröityjä, saatiin ne mitä kautta tahansa.

Tällä hetkellä suurin osa seuran dan-tasoisista harjoittelijoista saa dan-arvonsa ns. opettajalinjaa pitkin Hombu dojolta, kulkematta lainkaan Suomen Aikidoliiton kautta. Tämä asetelma jatkuu ilman tästä prosessista johtuvia muutoksia.

Pieni osa harjoittelijoista on osallistunut liiton järjestämiin dan-graduointeihin. Jos eroamme liitosta, ei tämä ole enää mahdollista. Periaatteessa on mahdollista perustaa uusi seura tai liittyä johonkin olemassaolevaan liiton alaiseen seuraan niiden muutamien henkilöiden osalta, jotka haluavat jatkossakin graduoida dan-arvoja liiton kautta ja mikäli Hokutokai ei kuulu liittoon.

Samoin liitosta erottaessa ei ole mahdollista rekisteröidä näitä edellä mainittuja ”ulkomaisia” Hombun dan-arvoja Suomen liittoon. Toisaalta tällä rekisteröinnillä on merkitystä lähinnä liiton mandaatilla toimimisessa kuten graduointituomarina. Eli ei mitään merkitystä mikäli eroamme liitosta.

Voiko muille leireille osallistua kuten aikaisemmin?

Lähes kaikki leirit ovat seurojen eikä liiton järjestämiä ja järjestävät seurat voivat asettaa vaatimukset niihin osallistumiselle itse. Olisi varsin eriskummallista, mikäli seurat alkaisivat käännyttää maksavia osallistujia pois tatamilta.

Liiton järjestämille leireille (nykyisin lähinnä vain liiton dan-kokeisiin valmistavat tasoleirit) ei voi osallistua, mikäli emme kuulu liittoon.

Onko muilla seuroilla ollut vastaavia ongelmia?

Kyllä on. Lukuisista seuroista on raportoitu tyytymättömyyttä siihen, että joko joudutaan pakkomyymään lisenssejä ja kärsimään vähenevästä harrastajamäärästä tai sitten jättämään kyu-graduoinnit tekemättä. Hokutokai on ollut ehkä aktiivisin ongelman ja ratkaisuehdotusten esilletuomissa. Myös näihin on saatu useilta muilta seuroilta tukea.

Hokutokai on siitä onnellisessa asemassa, että meillä on olemassa vaihtoehtoisia kanavia Hombun suuntaan ja liitosta lähteminen on täten aito vaihtoehto. Kaikilla suomalaisilla seuroilla eivät asiat ole yhtä hyvin. Mieluiten toki näkisimme asioiden korjautuvan kaikkien seurojen osalta eikä vain omalta osaltamme.

Miten liitosta erotaan?

Liiton sääntöjen 7§ mukaan:

”Jos jäsen haluaa erota Liitosta, ilmoitettakoon siitä kirjallisesti Liiton hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla erosta Liiton kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenyhdistys liittäköön mukaan selvityksen, joka osoittaa, että eropäätös on tehty yhdistyksen sääntöjen mukaisesti. Ero astuu voimaan heti, mutta jäsen on vapaa velvollisuuksistaan Liittoa kohtaan vasta sen kalenterivuoden loputtua, jonka aikana lainmukainen eroamisilmoitus on tehty.”

Seuran omissa säännöissä on:

”19 §. Jäsenyys Suomen Aikidoliitto – Finland Aikikai ry:ssä

Seura kuuluu jäsenenä Suomen Aikidoliitto – Finland Aikikai ry:een, ja sen eroamispäätös siitä on pätevä, kun se saa läsnäolevien äänioikeutettujen jäsenten kolmen neljäsosan (3/4) ääntenenemmistön kannatuksen kahdessa peräkkäisessä vähintään yhden kuukauden välein pidetyssä seuran kokouksessa.”

Seuran syyskokouksessa 2016 päätettiin yksimielisesti poistaa tämä pykälä. Sääntömuutoksen seuraava käsittely on seuran seuraavassa yleiskokouksessa – kaksi yleiskokousta vähintään kuukauden välein ja 3/4 enemmistöllä on vaatimus myös sääntömuutoksille.

Vaikka pykälä poistetaan seuran omista säännöistä, se ei vielä velvoita seuraa eroamaan. Tämän jälkeen tällaisista merkittävistä asioista kuten liittoihin kuulumisesta voidaan päättää tavallisessa järjestyksessä eli yhden yleiskokouksen yksinkertaisella ääntenenemmistöllä.

Voidaanko perustaa oma liitto?

Periaatteessa kyllä, yhdessä muiden seurojen kanssa. Hokutokaissa ei tätä ajatusta ole vielä viety kovin pitkälle. Useassa maassa useampi liitto on jo tätä päivää. Hombun vaatimukset kansalliselle liitolle löytyvät täältä: http://www.aikikai.or.jp/eng/about/revise.html

Mitä muuta sellaista liitto tarjoaa, joka jäisi pois jos eroamme liitosta?

  • Painotuotteita: lajiesitteitä, aloittelijan oppaita, aikidopasseja, junioripasseja, diplomeita jne.
  • Tuplaturvavakuutus: Seuran ohjaajilla on vastuuvakuutus liiton puolesta.
  • Koulutuksia: ohjaajakoulutus, graduointituomarikoulutus jne.
    • Ohjaajakoulutuksia varten on myös muuta tarjontaa esimerkiksi PoPLin kautta.
  • Markkinointi liiton kautta: leiri-ilmoitukset, seuraluettelo

Yksi ajatus artikkelista “Hexit: Hokutokain eroaminen Aikidoliitosta – usein kysyttyjä kysymyksiä”

  1. Kappas vaan ja onneksi olkoon!

    Siinä vaiheessa, kun harrastuksesta tehdään hallinnollinen, byrokraattinen toimistopeli, niin jostain on syytä luopua. Aikidomaailma hyötyy enemmän vaihtoehtojen lisääntymisestä, kuin yhden standardin alla kulkemisesta, jonka ovat luoneet ketkä? Ei ainakaan O-sensei. Alkujaan ei ollut edes vyö-arvoja, vain harjoittelijoita.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.